Olli-Pekka Salminen Riippumatonta näkökulmaa

Case-Kittilä; kunnallishallinnon kummajainen

Pohjois-Suomen hallinto-oikeus on kumonnut 4.2.2016 antamallaan päätöksellä Kittilän kunnanvaltuuston päätöksen 17.11.2014 § 59 kunnanjohtaja Anna Mäkelän virkasuhteen irtisanomisesta.

Kittilässä pohditaan parhaillaan, saadaanko valtuuston puheenjohtajan esittämää toimikuntaa selvittämään asiaa, koska epäselvyyttä on siitä, ovatko hallituksen jäsenet jäävejä päättämään toimikunnan perustamisesta. Lapin radion (12.2) haastatteleman Hallinto-oikeuden professorin Olli Mäenpään mukaan ”kuitenkin kaikki kunnanhallituksen jäsenet, jotka kannattivat Mäkelän erottamista, ovat ilmeisen jäävejä käsittelemään asiaa. Myös kunnanhallituksen varajäsenet ovat silloin jäävejä, jos he ovat äänestäneet valtuustossa laittoman päätöksen puolesta”.

Mäenpään lain tulkinta on väärä. Otetaan esimerkkinä tilanne, että kunta x on kaavoittanut alueen y, ja valtuusto on ollut asiassa täysin yksimielinen. Siitä huolimatta kuntalainen z tekee päätöksestä kunnallisvalituksen hallinto-oikeuteen ja hallinto-oikeus kumoaa valtuuston päätöksen. Tämän jälkeen hallitus normaalien paragraafien mukaan peruu päätöksensä ja palataan normaaliin päiväjärjestykseen, eikä hallinto-oikeuden päätös ole tehnyt heistä jäävejä vaikka he äänestivät kaavan hyväksymisen puolesta valtuustossa.

Valtuustojen päätöksistä hallinto-oikeudet tekevät päivittäin hylkääviä päätöksiä, eikä se tee niistä valtuutetuista jäävejä, jotka ovat myös kunnanhallituksen jäseniä. Mikäli näin olisi, jokainen kunta olisi toimintakyvytön harva se päivä. Valtuutettujen tehtävä on tehdä lain mukaan päätöksiä, mutta ei se tee heistä jäävejä kunnanhallituksen jäseninä tai muissakaan kunnan toimielimissä. Laki päinvastoin velvoittaa heitä tekemään päätöksiä, eikä heitä voi siitä syystä pitää jääveinä kunnan toimielimissä.

Kittilän osalta jääviyskysymys koskee vain niitä valtuutettuja ja kunnanhallituksen jäseniä, jotka ovat henkilökohtaisesti poliisitutkinnan alla, eikä niitä valtuutettuja jotka eivät siinä ole. Kyse on näin selvästä ja yksinkertaisesta asiasta (vertaa edellinen kaavaesimerkki). Kittilän hallituksessa on yhdeksän (9) jäsentä ja heillä henkilökohtaiset varajäsenet ja kuntalain 58 §:n mukaiseen kunnanhallituksen päätöksentekoon vaaditaan vähintään puolen jäsenistön läsnäolo eli viisi (5) henkilöä. Kittilän kunnanhallituksen kokoonpano varajäsenineen on 9 x 2 = 18 henkilöä.

Olisi varsin harvinaista, mikäli näistä kahdeksastatoista ei löytyisi viisi sellaista henkilöä jotka eivät ole poliisitutkinnan alla. Ja mikäli näin sattuisi olemaan, mikään ei estä valtuustoa perustamasta erillistä toimikuntaa/jaostoa tms. ja nimeämästä sille jäsenet. Siihen ei tarvita kunnanhallituksen siunausta eikä sen perustamisesta tarvitse alemmanasteiselta toimielimeltä kysellä ja näin ollen koko jääviyskysymys on ratkaistu.

Professori Mäenpään lausunto on valitettavan virheellinen. Mikäli professorin lausunto pitäisi paikkaansa, olisivat Suomen 313 kuntaa täysin halvaantuneessa tilanteessa jota ne eivät suinkaan ole.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

Toimituksen poiminnat