*

Olli-Pekka Salminen Napapiirin vinkkelistä

Niinistö varautuu Haaviston revanssiin

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ilmoitti päivällä lähtevänsä tavoittelemaan toista presidenttikauttaan. Yleisesti ottaen ei ollut varmaan kenellekään ulkopuoliselle varmaa mihin päätökseen presidentti tulee. Toki on luonnollista, että ilmoitusta ehdokkuudesta ei tehdä ilman, että sitä ennen on tehty taustatyötä jota on presidentinkin toteamuksen mukaan keskusteluissa Kokoomuksen puheenjohtaja Orpon kanssa tehty. On selvää, että tämä keskustelu on pitänyt käydä jotta täydellistä yhteentörmäystä Niinistön ja Kokoomuksen välillä ei tule, sillä jos ko. keskustelua ei olisi käyty, olisi se ollut Niinistölle kohtalokasta. Ilman Kokoomuksen tukea taistoon olisi ollut turha lähteä. 

Medioitakin yllätti tieto valitsijayhdistyksen perustamisesta sen sijaan, että Niinistö olisi asettunut suoraan Kokoomuksen ehdokkaaksi. Syy yhdistyksen perustamiseksi on tarkkaan ja viisaastikin yhdessä Kokoomuksen kanssa harkittu. Presidentin vaaleihin ei lähdetä ehdokkaan mielijohteesta, vaan ehdokkaaksi lähtemisessä perataan viimeistä suomua myöten mahdollisuudet ja uhat. Uhka Niinistön uudelleen valituksi tulemiselle on ilmeinen. Haavisto-ilmiö oli edellisissä vaaleissa iso haaste ja vihreiden menestyminen sekä kuntavaaleissa ja gallupeissa näyttää nousukäyrää. Niinistön taustajoukot ovat oikein huomanneet tämän joka on tarkoittanut sitä, että Haavistoa vastaan täytyy lähteä leveämmällä rintamalla kuin pelkästään Kokoomuksen ja mahdollisesti osan Keskustan ja Perussuomalaisilta tulevien äänien pohjalta. Haavisto haastoi edellisissä vaaleissa Niinistön siinä määrin vahvasti, että valitsijayhdistyksen perustaminen oli ainoa vaihtoehto, sillä muussa tapauksessa Haavisto olisi saanut vahvan niskalenkin yli puoluerajoja ja nukkuvia äänestäjiä koskevassa kilvassa. 

Niinistön valitsijayhdistysratkaisu perustuu siis pelkästään Haaviston haastamiseen ja mahdolliseen Haaviston kansansuosioon joka koettiin jo viime vaaleissa. Haavisto-uhka on käynyt liian suureksi mikä ei tarkoita sitä, etteikö Niinistö ole koko kansan presidentti. Sen hän on osoittanut viiden vuoden aikana. Niinistö ei ole puuttunut sisäpoliittisiin asioihin johon perustuslaki ei anna eväitäkään joka toisaalta on Niinistölle enemmän kuin hyväksi. Sote- ja maakuntauudistukset, maahanmuuttopolitiikka ja yleinen taloustilanne ovat siinä määrin haastavassa asetelmassa, että Niinistö on presidentillisesti ja oikein puuttunut näihin haasteisiin vain välttämättömissä uudenvuoden ja itsenäisyyspäivän puheissa. Näin ollen presidenttikään ei voi sulkea silmiään yhteiskunnassa tapahtuvista asioista. Tältä osin Niinistön focus keskittyä vain ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan ontuu, sillä presidentti ei voi täysin ulkoistaa sisäpolitiikkaa hallitukselle, ministereille ja eduskunnalle. Presidentti johtaa kansakuntaa myös sen sisäpoliittisissa ongelmissa ja haasteissa jos ja kun niitä on, huolimatta perustuslain mandaatista. 

Niinistön ilmoituksessa kiinnitti huomiota se, että hän nosti esiin maakuntavaalit jotka pidetään saman aikaisesti, sikäli mikäli sote- ja maakuntalait mahdollistavat maakuntavaaliaikataulun joka uhkaa siirtyä. Niinistön esiinnosto maakuntavaaleista, etenkin kun hän pohjusti ilmoitustaan presidentin ulko- ja turvallisuuspoliittisella roolilla oli hämmentävä. Kun asiaa pohtii tarkemmin, syy-yhteys löytyi. Niinistön sanoma kansalle, eli käytännössä Keskustapuolueen äänestäjille oli se, että vaikka äänestäisitte oman puolueenne ehdokasta, muistakaa äänestää silti allekirjoittanutta. Niinistön huoli maakuntavaalien ja presidentinvaalien samanaikaisuudesta on todellinen. Äänestäjä focusoituu äänestyspäivänään jompaan kumpaan äänestykseen jolla voi olla merkitystä mitä äänestyskopista toiseen vaihtamisella on vai onko mitään. Jos äänestäjä astuu ensiksi maakuntavaalikoppiin on Niinistölle todellinen vaara - jonka hän puheessaan rivien välistä ilmoitti - että presidentinvaalikopissa äänestäjä pyöräyttää Matti Vanhasen numeron, joka äänestystilanteessa ja hetkessä ei ole epäinhimillinen asia. 

Nähtäväksi siis jää, kumpi, Niinistö vai Haavisto saa suuremman kansanliikkeen jalkeille. Vaa´ankieliasemassa ovat Sosiaalidemokraatit ja Perussuomalaiset huolimatta siitä, kuka ehdokkaaksi puolueissa nousee ja huolimatta siitä, mitä mieltä ko. puolueet julkisesti omasta ehdokkaastaan ovat. Ratkaisevia tekijöitä Niinistön ja Haaviston välisessä kisassa tulevat olemaan myös nukahtelevat äänestäjät jotka tulisi jomman kumman herätellä. Muiden puolueiden presidenttiehdokkailla ei käytännössä tule olemaan kuin statistin rooli tulevissa presidentinvaaleissa joskin muille ehdokkaille on nostettava hattua ja arvostusta haastavan tehtävän edessä. Vaihtoehdot eivät ole koskaan pahaksi. Askelmerkit on jo luotu ja revanssi enemmän kuin ilmeinen. 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (6 kommenttia)

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

Aika kultaa muistot.

Niinistö sai viime presidentinvaaleissa vuonna 2012 peräti 724 903 ääntä enemmän kuin Haavisto.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

1½ vuotta sitten tehdystä gallupista päätellen Haaviston aika meni jo. Saa nähdä miten seuraavissa.

http://yle.fi/uutiset/3-8514334

Käyttäjän KristianSheikkiLaakso kuva
Kristian Sheikki Laakso

Oivallinen näkemys, mutta silti liian kaukaa haettu. Haaviston kannatus ei tule kasvamaan, koska ne jotka edes harkitsee häntä äänestävänsä, äänesti jo edellisellä kerralla. Salen kannatus on ihan eri tasolla kun Pekan, sille ei vaan voi mitään.

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

"Medioitakin yllätti tieto valitsijayhdistyksen perustamisesta..."

- Onneksi US Puheenvuorossa ollaan aina askel edellä. Eilen palstalta osui silmiini ainakin pari viisastelua, joiden mukaan "jotain tämäntyyppistä osasin odottaa".

"Valitsijayhdistys" turposi eilisessä uutistarjonnassa moneen otteeseen muotoon "valitsijamiesyhdistys". Tv-keskustelussa (Yle klo 21) toimittaja Johanna Vesikallio suorastaan jankutti tuota väärää versiota. Tietävätkö nuoremman polven journalistit edes, mikä on epäsuoraan kansanvaaliin liittyvä termi "valitsijamies"? Viiden pisteen vihje: heidän kollegionsa suoritti muutamia kuukausia sitten presidentin valinnan Yhdysvalloissa.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Ei Haavisto Niinistölle sellaista uhkaa muodosta, että pelkästään sen takia hänen olisi moinen viritelmä pitänyt kehittää. Kyllä tässä on syvällisemmin kyse siitä "koko kansan presidenttiydestä".

Käyttäjän AleksiParkkinen kuva
Aleksi Parkkinen

Niinistö sai kaksi kertaa Haaviston äänimäärän ja viimeiset 6 vuotta ovat vain sementoineet Niinistön aseman koko kansan presidenttinä. Aika hurjat voimafantasiat pitää olla jos luulee että Haavistolla olisi mitään mahkuja tällä kierroksella.

Itse veikkaan että Niinistö halusi kannattajajärjestelyllään irtisanoutua kokoomuksen politiikasta, jolloin hän voi hakea presidentiksi sentristinä. Nyt kokoomuksen ankkuri ei vedä Niinistöä mukanaan pohjaan jos kokoomus päättää jotain typerää tehdä.

Ainut joka enää vaikuttaa Niinistön kampanjaan positiivisesti tai negatiivisesti on Niinistö itse.

Toimituksen poiminnat