*

Olli-Pekka Salminen Napapiirin vinkkelistä

Eurostoliitto

Sky News uutisoi maanantaina, että Britannian pääministeri Theresa May totesi, että maa on valmis lähtemään Euroopan Unionista mikäli Brexit-sopimuksen ehdot eivät ole riittävän hyvät.

– Me tulemme neuvottelemaan asiasta, mutta kuten olen sanonut, ei sopimusta on parempi tilanne kuin huono sopimus. Olemme valmiit kävelemään ulos. 

Euroopan Union perustuksia ravistellaan Brittien irtaantumisella, mutta samalla on mielenkiintoista peilata asiaa Neuvostoliiton hajoamiseen EU:n hajoamisessa. EU:sta on tullut vahva ylikansallinen toimija EU-lainsäädännön mennessä jopa ohi kansallisen lainsäädännön direktiivien kautta jotka kansallisvaltiot implementoivat - huomioivat omassa lainsäädännössään. EU:sta on tullut vaivihkaa ja salakavalasti kansallisvaltioita ja niiden lainsäädäntöä määrittävä orgaani - kurkkudirektiiveistä lähtien. Onko tämä ollut maamme tarkoitus liittyessä Euroopan Unioniin? 

Neuvostoliitto muodostettiin aikanaan sen välittömässä vaikutuspiirissä olevista itsenäisvaltioista, jotka ajelehtivat ajopuun lailla omassa ulkopoliittisessa identiteetissään tai sen puutteessa. Neuvostoliiton oli helppo ottaa siipiensä suojaan nämä tuuliajoilla olevat valtiot, jotka olivat Neuvostoliittoon suhteutettuna, niin taloudellisesti, poliittisesti kuin väestöllisestikin mikrovaltioita. Sama kehityssuunta on ollut nähtävissä myös EU:n, etenkin sen Itälaajentumisen osalta. Jonkun siipien suojassa on parempi olla kuin ei suojassa ollenkaan. Suomi sen sijaan mikrovaltiona jatkaa ulko- ja turvallisuuspolitiikassa "puolueettomuuden" tiellä, vaikka kaikki arkipäivänkin merkit ja puolustuspoliittinen selontekokin kertoo suoraan siitä, että ovet Natoon pidetään avoinna. 

Mikä on siis Euroopan Unionia ja entistä Neuvostoliiton muodostumista ja hajoamista yhdistävä tekijä? EU:n peruslähtökohta oli toisen maailmansodan jälkeen muodostaa yhteisö rauhan perustaksi. Neuvostoliiton syntymisen idea on ollut sama, ottaen huomioon, että se on halunnut - vallan kiinnostamanakin - liittää mikrovaltiot siipiensä suojaan pois Yhdysvaltojen mahdollisesta aktivoitumisesta sen lähialueilla. Näin sekä EU että Neuvostoliitto syntyivät ulkopoliittisten perusperiaatteiden jalustalle. Neuvostoliittoa ja EU:ta yhdistävä tekijä on, että molemmat eri aikakausina natisevat liitoksistaan, koska ylikansallisia yhteenliittymiä ei voi perustaa pelkästään ulko- ja turvallisuuspoliittisilla lähtökohdilla, joiden pohjalle molemmat järjestelmät perustettiin. Brittien lähtö EU:sta on tästä oiva esimerkki ja osoitus siitä, että on olemassa valtioiden yhteenliittymä nimeltä Eurostoliitto. 

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

6Suosittele

6 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (9 kommenttia)

Käyttäjän petriluosto kuva
Petri Luosto

Jos Britannia haluaa lähteä EU:sta, niin se lähtee. Neuvostoliitosta ei ollut mahdollista lähteä, koska jonkin sen osavaltion lähdön olisi puna-armeija viimeistään estänyt.

"Neuvostoliitto muodostettiin aikanaan sen välittömässä vaikutuspiirissä olevista itsenäisvaltioista, jotka ajelehtivat ajopuun lailla omassa ulkopoliittisessa identiteetissään tai sen puutteessa."

Tuo ei pidä paikkaansa. Neuvostoliitto syntyi käytännössä Venäjän sisällissodan seurauksena (1917-1922). Se syntyi, kun puna-armeija murskasi sen alueella olleet neuvostovastaiset voimat kuten venäläiset valkoiset kenraalit ja eri vasemmistoryhmät, jotka niskottelivat bolshevikihallintoa vastaan.

Tässä mielessä EU:n ja Neuvostoliittoon vertaaminen on absurdia, koska EU:n sen jäsenvaltiot liittyivät vapaaehtoisesti, mutta Neuvostoliiton osat pakotettiin liittymään siihen asevoimia käyttäen. Esimerkiksi Kaukasuksella Armenia, Azerbaidzan ja Georgia pakotettiin neuvostotasavalloiksi 1920 ja 1921 asevoimia käyttäen.

"Mikä on siis Euroopan Unionia ja entistä Neuvostoliiton muodostumista ja hajoamista yhdistävä tekijä? EU:n peruslähtökohta oli toisen maailmansodan jälkeen muodostaa yhteisö rauhan perustaksi. Neuvostoliiton syntymisen idea on ollut sama, ottaen huomioon, että se on halunnut - vallan kiinnostamanakin - liittää mikrovaltiot siipiensä suojaan pois Yhdysvaltojen mahdollisesta aktivoitumisesta sen lähialueilla."

Tuo ei pidä paikkaansa. I maailmansodan jälkeen Yhdysvallat noudatti eristäytymispolitiikkaa, koska se ei halunnut enempää sekaantua vanhan maailman asioihin. Yhdysvallat ei myöskään liittynyt kansainliittoon ja se tuli mukaan II maailmansotaan vasta sen jälkeen japanilaiset tekivät yllätyshyökkäyksen Pearl Harbouriin vuonna 1941.

Neuvostoliiton tavoitteena oli "edistää" kommunistista maailmanvallankumousta, ei toimia rauhanyhteisönä. Naapuriensa onneksi Venäjän sisällissodan jälkeen Neuvostoliiton asukkaat olivat väsyneitä sotaan ja sen johtajat tajusivat, että olisi viisaampaa vahvistaa Neuvostoliittoa, sen taloutta ja sotavoimia, sekä odottaa tulevaisuudessa parempia tilaisuuksia toimia.

Omana mielipiteenäni totean, että väitöskirjatutkijalla tulisi tosiasiat olla paremmin hallussa ennen kuin alkaa kirjoittamaan poliittista manifestia. EU:ta saa ja tulee kritisoida, mutta sen vertaaminen Neuvostoliittoon on todella absurdia ja naurettavaa edellä mainitsemista syistä. Mielestäni Salmisen kirjoitus ei ole mitään muuta kuin propagandatemppu, jolla pyritään totuudenvastaisesti rinnastamaan EU Neuvostoliittoon ja sitä kautta kiillottamaan Neuvostoliiton mainetta.

Käyttäjän seppokalevi kuva
Seppo Turunen

Petriltä asiallinen vastakommentti. Ja kyllä tosiasiat NL:n syntymisessä ja ylläpidossa kannattaa blogistin kerrata. Myös tapahtumat toisen maailmansodan jälkeen. Nythän kysymys on sopimuksen purkamisesta ja uuden solmimisesta. Normaalia valtioitten ja yhteisöjen välistä toimintaa. Kanadan ja EU:n välisen vapaakauppasopimuksen solmiminen kesti 7 vuotta. Kyllä tässäkin voi 5 vuotta mennä. Enemmän epäilijöitä aikataulun suhteen taitaa olla britanniassa kuin sen ulkopuolella.

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila

EU on oma ilmiönsä, vaikka siitä voi löytää yhtymäkohtia Neuvostoliittoon. EU perustuu vapaaehtoisuuteen, mutta Brexit osoittaa, että EU:n hylkääjälle halutaan tehdä elämä vaikeaksi.EU on solminut Ukrainan kanssa vapaakauppasopimuksen 1.1.2016, mutta Englannille tällaista sopimusta ei ymmärtääkseni haluta antaa. EU katsoo, että silloin Englanti poimii rusinat pullasta. EU haluaa, että kyseinen sopimus sisältää myös ihmisten vapaan liikkuvuuden. Nehän ovat kaksi eri asiaa.

Olen ollut alusta pitäen sitä mieltä, että Englannin olisi kannattanut irrottautua EU:sta yksipuolisesti jo vuoden vaihteessa. Samalla se olisi voinut ilmoittaa, että se haluaa käydä vapaakauppaa kaikkien EU-maiden kanssa, mutta jos joku soveltaa tulleja, niin Englanti tekee samoin. Jos EU haluaa ryhtyä vastatoimiin, niin silloinpa EU:n todellinen karva paljastuisi. EU:lle näköjään kelpaisi vapaakauppa myös Turkin kanssa, mutta ei Englannin kanssa.

Käyttäjän marttiissakainen kuva
Martti Issakainen

Uskon ,että EU:n julmistelussa Britanniaa kohtaan on kysymys pelottelusta muille eroa havitteleville maille. Britannian ero iskee sellaisen reiän EU-paattiin ,että kyllä sitä mahtuu muitakin ulos. EU:n alasajo on menossa.
Kyse on vain siitä tuleeko hallittu purku vain kertarysäys Neuvostoliiton tapaan.
Kuinkahan moni EU:n jäsenmaa ei halua tehdä kauppaa Britannian kanssa?

Käyttäjän petriluosto kuva
Petri Luosto

Unohdat sen, että pääministeri Theresa May on sanonut, että 'no deal for Britain is better than a bad deal'. Tuo voi olla hunajaa brittiläisille brexitin kannattajille, mutta samalla May tulee paljastaneeksi Britannian neuvottelutaktiikan. May oma uho tulee vaikeuttamaan EU:n ja Britannian suhteita sekä neuvottelutilannetta.

Otetaan käyttöön peliteoria ja oletetaan, että kummallakin osapuolella on neuvotteluissa kaksi vaihtoehtoa; yhteistyö tai riitely. Itse hyötyy parhaiten jos itse riitelee ja toinen pyrkii yhteistyöhön. Toisiksi paras hyöty tulee siitä, että kumpikin pyrkivät yhteistyöhön ja seuraavaksi pienin hyöty tulee siitä, kun kumpikin riitelee. Kaikista pienin hyöty tulee siitä, kun itse pyrkii yhteistyöhön ja toinen riitelee.

Jos tuota sovelletaan Britannian eu-eroneuvotteluihin, niin valitsemalla omaksi linjakseen riitelyn Britannia myös määrittelee EU:n neuvottelutyyliä. Jos yllä oleva esimerkki pitää paikkansa, niin EU voi saada Britannian valintojen takia vain kolmannen tai neljännen vaihtoehdon. Siinä tilanteessa EU:n ei kannata tehdä Britannian kanssa yhteistyötä, koska Britannia on paljastanut oman valintansa.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

EU tuossa riitelee perusteettomasti koska vaatii vapaakauppasopimukseen vapaata liikkumista britteihin. Britit haluvat, täysin oikeutetusti päättää itse keitä maahansa päästävät. Tämä samainen ongelma vapaista rajoista koskee myös Suomea.

Käyttäjän SauliAittola kuva
Sauli Aittola

"Tuo ei pidä paikkaansa. Neuvostoliitto syntyi käytännössä Venäjän sisällissodan seurauksena (1917-1922). Se syntyi, kun puna-armeija murskasi sen alueella olleet neuvostovastaiset voimat kuten venäläiset valkoiset kenraalit ja eri vasemmistoryhmät, jotka niskottelivat bolshevikihallintoa vastaan."

Sehän oli ihan erilaista aikaa. Neuvostoliitto perustui sotilaalliseen voimaan. Euroopan Unionin perustamiseen liittyi hyvänä asiana rauhan ylläpitäminen. Sotilaallisen voiman sijasta käytettiin taloutta ja rahaa houkuttimena. Rahan kasautuminen kansalta ja pikkukansoilta ytimessä olevalle valtaklikille on juuri sama kehitys kuin Neuvostoliitossa oli vallan ja samalla rahankin anastaminen kommunistiselle puolue-eliitille.

Se ero Unionilla on Neuvostoliittoon, ettei se sotilaallisesti käy jäsenmaidensa kimppuun.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Se ero Unionilla on Neuvostoliittoon, ettei se sotilaallisesti käy jäsenmaidensa kimppuun."

Taloudellisesti käy kuten Kreikassa ja kultuurillisesti vaatimalla EU-maita hyväksymään siirtolaiset joita EU käy hakemassa Afrikan rannikolta.

Käyttäjän Olli-PekkaSalminen kuva
Olli-Pekka Salminen

Kiitos kaikille hyvistä argumenteista ja kommenteista. Blogin ydinajatus oli, että pidemmällä juoksulla pelkkä ulko- ja turvallisuuspoliittinen liittoutuminen ei johda liittoutuneiden todelliseen integraatioon ilman ei-ulko- ja turvallisuuspoliittisia vaikuttimia. Kirjoitin ehkä hieman huonoselkoisesti, mutta yhtä kaikki.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset