*

Olli-Pekka Salminen Napapiirin vinkkelistä

Räikeä muotovirhe Persujen presidenttiehdokasvalinnassa

Perussuomalaisten puoluekokouksessa nähtiin sunnuntaina melkoinen kokoustekninen farssi. Kokouksen puheenjohtajan pasmat menivät valitettavan sekaisin ja presidenttiehdokkaan valinta tai valitsemattomuus kokouksessa oli esimerkki siitä, että kokoustilanteissa kannattaa pitää minuutin, kahden tauko. On todettava, että puheenjohtajan nuijan heiluttaminen ei ole helppo juttu. Sitä saa mennä kokeilemaan kenen tahansa tuhatpäisen kokousväen eteen.  

Se mikä kokouksessa varsinaisesti tapahtui oli muotosääntövirhe. Puolueen sääntöjen 16 §:n mukaan "Puolueen oman presidenttiehdokkaan asettamisesta tai jonkun toisen asetetun ehdokkaan tukemisesta päättää puoluekokous tai puolueneuvosto puoluehallituksen esityksestä." 

Puoluekokous kuitenkin päätti äänestyksen jälkeen, että presidenttiehdokkaan asettamisesta ja asian valmistelusta vastaa puoluevaltuusto. Selkeä muotovirhe. Ilmeisesti kokouksen puheenjohta ei tunne puolueen sääntöjä ja oletti, että puoluevaltuusto on sama asia kuin puolueneuvosto. Puolueneuvoston olemassa olosta säännellään sääntöjen 11§:ssä. 

Mielenkiintoisen asiasta tekee se, että uusi puheenjohtaja Halla-aho esitti kyseistä delegointimenettelyä puoluevaltuustolle jota haastaja Terho myös kannatti. Puolueen puheenjohtajalta voisi edellyttää, että hän perehtyy puolueensa sääntöihin eikä tee sääntöjen vastaista esitystä ensitöikseen. Toki on epävarmaa se, oliko puheenjohtaja Halla-aho varmistanut säännöistä asiaa, todennäköisesti kuitenkin kaikessa kokoushässäkässä ei. Sekään ei silti oikeuta puheenjohtajaa tekemään puolueen sääntöjen vastaista esitystä. 

Mahdollista, joskin epätodennäköistä on, että päätökseen tyytymätön tekee yhdistyslain 32 §:n mukaisen moitteen "Yhdistyksen jäsen, hallitus ja hallituksen jäsen saavat moittia yhdistyksen päätöstä yhdistystä vastaan ajettavalla kanteella, jos päätös ei ole syntynyt asianmukaisessa järjestyksessä ja virhe on voinut vaikuttaa päätöksen sisältöön tai muuten yhdistyksen jäsenen oikeuteen taikka päätös on muuten tämän lain tai yhdistyksen sääntöjen vastainen." 

Puoluevaltuustolla ei ole puolueen sääntöjen mukaan valtuuksia tehdä puolueneuvoston toimivaltaan kuuluvia päätöksiä. Mikäli puoluevaltuusto asiaan puuttuu, ylittää se yksiselitteisesti toimivaltansa ja valtuuston tekemä päätös on sääntöjen mukaisesti laiton. 

 

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (20 kommenttia)

Käyttäjän jaga kuva
Lars-Erik Wilskman

Kokoustekniikkaa kannattaisi perussuomalaisten ihan kokouspuheenjohtajia myöten.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Toisaalta jos siitä saa puolueen sääntöjen mukaan päättää puoluekokous, niin kaitpa juridisesti ottaen voidaan tulkita, että puoluekokouksella on myös oikeus delegoida asia puoluvaltuustolle?

Käyttäjän Olli-PekkaSalminen kuva
Olli-Pekka Salminen

Puoluekokouksella on aina delegointioikeus, mutta puolueen sääntöjen mukaan sillä ei ole delegointioikeutta delegoida presidenttivalintoja koskevia kysymyksiä valtuustolle vaan neuvostolle. Säännöt sitovat myös puoluekokousta. Jos näin ei olisi, säännöillä ei olisi merkitystä.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Olen eri mieltä. Juridiikka on joskus hiukan saivartelulta kuulostavaa, mutta sillä mennään, kun asioista lakituvissa päätetään.

"Puolueen oman presidenttiehdokkaan asettamisesta tai jonkun toisen asetetun ehdokkaan tukemisesta päättää puoluekokous tai puolueneuvosto puoluehallituksen esityksestä."

Tuossa pykälässä mainitaan, että päätöksen voi tehdä puoluekokous TAI puolueneuvosto. Siinä ei mainita, etteikö puoluekokous voisi PÄÄTTÄÄ, että se delegoidaan puoluevaltuustolle. Nimenomainen maininta tällaisesta kiellosta siis puuttuu. Kyse on puoluekokouksen sääntöjen mukaisesta PÄÄTÖKSESTÄ koskien presidenttiehdokkaan asettamista.

Käyttäjän Olli-PekkaSalminen kuva
Olli-Pekka Salminen Vastaus kommenttiin #4

Kokous nimenomaan päätti, ettei se itse päätä ehdokkaan valinnasta ja teki delegointipäätöksen toimielimelle jolle toimivalta ei kuulu.

Kuten edellä totesin, ilman muuta puoluekokous voi tehdä delegointipäätöksen, mutta puolueen säännöt presidenttiehdokkaan asettamisesta ei kuulu valtuustolle vaan neuvostolle. Säännöt sitova näin ollen puoluekokoustakin, eikä se voi tehdä mielivaltaisia päätöksiä. Näin se vain menee. Säännöt on tehty noudatettaviksi, eikä puoluekokous luonnollisestikaan voi toimia sääntöjen vastaisesti.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #6

Eikös delegointi tuo mukanaan sen toimivallan? Puoluekokous omalla päätöksellään luovuttaa siinä asiassa toimivallan valtuustolle. Sellaista mahdollisuutta ei ole puolueen sääntöihin kirjattu, mutta ei sitä ole estettykään. Puoluekokoushan voisi päättää, että valinta suoritetaan arvalla tai vaikka "Ukko Mustalaisen" toimesta.

Käyttäjän Olli-PekkaSalminen kuva
Olli-Pekka Salminen Vastaus kommenttiin #8

Ei tuo. Vaikka puoluekokous on ylin päättävä elin, sitä sitoo myös puolueen säännöt.
Delegointioikeus ei ole ns. vapaata oikeutta vaan delegoinninkin tulee tapahtua sääntöjen mahdollistamalla tavalla.

Puolueen sääntöjen 16 §:n mukaan "Puolueen oman presidenttiehdokkaan asettamisesta tai jonkun toisen asetetun ehdokkaan tukemisesta päättää puoluekokous tai puolueneuvosto puoluehallituksen esityksestä."

Puoluekokous teki siis selkeän muotovirheen delegoidessaan asian puoluevaltuustolle.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #9

Täytyy tämän jälkeen lopettaa tämä, ettei mene aivan jankkaamiseksi.

Mutta mielestäni juridisesti ajatellen tuollainen delegointi puoluevaltuustolle olisi pitänyt olla nimenomaisesti kielletty säännöissä tai sitten tuossa 16. pykälässä olisi pitänyt mainita, että "puolueneuvosto puoluekokouksen esityksestä". Silloin sanamuoto olisi jollain tavoin implikoinut sitä, että puoluokokous "kansana kaikkivaltiaana" ei saa delegoida asiaa muualle.

Nyt pykälää ei ole kirjoitettu sillä tavoin rajoittavaksi.

Käyttäjän JuhaniVehmaskangas kuva
Juhani Vehmaskangas Vastaus kommenttiin #10

Olen samaa mieltä. Puoluekokous voi mielestäni delegoida päätösvallan asiassa koska sitä ei ole kielletty. Sääntöjen mukaan ehdokkaasta voi päättä myös puolueneuvosto puoluehallituksen esityksestä, riippumatta siitä mitä puoluekokous on päättänyt. Tosin ehdokkaasta voi päättää vain toinen, koska säännöissä on sana TAI. Niin ollen kuin jompikumpi on ehdokkaan asettanut niin sen jälkeen toisella ei tuota mahdollisuutta enää ole.

Käyttäjän Olli-PekkaSalminen kuva
Olli-Pekka Salminen Vastaus kommenttiin #11

Juuri näin. Jompi kumpi. Puoluekokous tai puolueneuvosto, mutta ei puoluevaltuusto.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #12

... ja nyt päätöksen teki puoluekokous. (Päätöksen sisältöön en enää ota kantaa.)

Käyttäjän rikukivela kuva
Riku Kivelä

Eikö puoluekokoukselle oltu valmisteltu yhtään puoluekokousaloitetta etukäteen? Asialistan kohta puoluekokousaloitteista hypättiin kokonaan yli, käytännössä ei ollut mahdollista esittää puoluekokousaloitteita. Poliittinen yleiskeskustelu jätettiin kokonaan pois. Ministerit eivät käytännössä vastanneet kysymyksiin ministeriryhmän kyselytunnilla, välillä edes suostuneet puhujapönttöön, vaikka kyseiselle ministerille kysymys esitettiin. Riikka Slunga-Poutsalon selonteko puolueen toiminnasta oli suuresti karsittu versio. Selonteoista piti käydä keskustelu, ei käyty. Puoluekokouksen johto mokasi, epäröi, soutasi ja huopasi esityslistan presidentinvaaleja koskevassa kohdassa. Sääntömuutoksista liikkui harhaanjohtavia tietoja. Saivat tyrmäyksen, prosessiin moni oli pettynyt. Ja se puoluevaltuuston valinta. Ei siitä nyt sen enempää, todella epäselvä tapahtuma. Pohjaesitys hyväksyttiin.

Vertaa Vihreiden ensi viikonlopun aloiterumbaan.

https://www.perussuomalaiset.fi/jyvaskylan-puoluek...

Yksi kohta linkissä: "– Aloitteet ja vastaavat"

Käyttäjän Olli-PekkaSalminen kuva
Olli-Pekka Salminen

En seurannut aloitteita koskevaa debattia, joten siltä osin en voi ottaa asiaan kantaa. Ehkä joku paikalla olleista tai netistä seuranneista.

Aloitekäytäntö ja aloitteista keskustelu on yleisellä tasolla tarpeellinen puoluekokouksissakin jotta jäsenistön ääni tulee kuuluviin.

Käyttäjän rikukivela kuva
Riku Kivelä

Ei ollut mitään "aloitteita koskevaa debattia". Sitä juuri ihmettelen. Seurasin netistä.

---------
Muokkaus: Alla Toimi Kankaanniemi kertoo, että aloitteita ei ollut. Tämän on aika hämmentävää. Seuraava mahdollisuus esittää puolueen ohjelmaan asioita on kahden vuoden kuluttua?

Siis ketkä määrittelevät nyt puolueen linjan eri asiakysymyksissä? Ei ainakaan puoluekokous. He, jotka pääsevät kirjoittamaan vaaliohjelmaa? Miten heidät valitaan? Vai eduskuntaryhmä päättää koko puolueen kannan kaikkiin asioihin?

Jonkinlaista sähköistä vaikuttamisvälinettä puolueen käyttöön kannattaisi ehkä miettiä.

Ja onko puolueella pakko olla kantoja kaikkiin kysymyksiin? Jos eri vaaleissa valitut edustajat saisivat mennä omien kantojensa mukaan niiltä osin kuin puolueella ei ole kantaa, ei menetettäisi äänestäjiä, jotka kyllä olisivat puolueen kannalla maahanmuuton, kehitysavun sekä ilmasto(rahoitus)asioiden suhteen, mutta jotka eivät äänestä, koska puolueen kanta asiaan X, Y tai Z ei miellytä.

Käyttäjän MarkoMjlnirParkkola kuva
Marko Parkkola

Opetellaanpa ne yhdistyslait ennen kuin aletaan kirjoittelemaan. Yhdityskokous on yhdistyksen ylimäinen sääntöjä tulkitseva elin. Yhdistyskokous voi aivan hyvin tehdä päätöksen, joka venyttää sääntöjen tulkintaa. Yhdistyskokoushan ne säännöt ovat tehneetkin alunperin. Joissain tapauksissa yhdistyskokous voi päättää asioita jopa Suomen lain yli. Asiasta on useita ennakkotapauksia.

Käyttäjän Olli-PekkaSalminen kuva
Olli-Pekka Salminen

Yhdistysten sääntöjä ohjaa yhdistyslaki. Alemman asteinen säännöstö (puolueen säännöt) eivät voi normihierarkisesti olla ristiriidassa ylemmän asteisen säännöksen (yhdistyslaki) kanssa.

Puoluekokous ei voi venyttää sääntöjen tulkintaa. Säännöt ja lait ovat yksiselitteisiä.

Toki jos yhdistys haluaa venyttää tulkintaa, mikään sitä ei estä. Eri asia sitten on, onko tämä venytys sääntöjen mukainen.

Käyttäjän toimikankaanniemi kuva
Toimi Kankaanniemi

Aloitteita ei ollut etukäteen tehty. Kokousohjelmassa oli sunnuntaina klo 10.10 alkaen ministerien kyselytunti ja aloitteiden käsittely. Tähän käytettiin noin tunti. Käyttämättä jääneet pyydetyt puheenvuorot ilmoitettiin voitavan pitää päätösasioiden jälkeen. Päätösasiat oli pakko käsitellä ennenkuin pääosa kokousedustajista poistuisi. Kun tilaisuus aloitekeskustelun jatkamiselle tuli, ei puheenvuorojen käyttäjiä enää ymmärtääkseni ollut. Tilaisuus olisi siis ollut.

Presidentinvaaliasia meni sekavaksi. Pohjaehdotus oli se, että puolue osallistuu vaaleihin ja lisäksi, että ehdokkaan nimeäminen delegoidaan puoluevaltuustolle. Kokouksen nuotit oli tehty uusien sääntöjen pohjalta, mutta edellisessä asiakohdassa uudet säännöt oli hylätty (palautettu). Pj Halla-aho esitti Terhon kannattamana, että myös vaaleihin osallistumisesta päättäminen delegoidaan valtuustolle. Tässä vaiheessa tarkistin mitä vanhat säännöt delegoinnista sanoo. Siellä lukee, että delegointi tapahtuu puolueneuvostolle. Paikalla oli muutama juristi. Kolmen (+puoluevirkailijan) kanta oli se, että puoluekokouksella on valta delegoida asian valtuustolle. Luotin heihin ja totesin kokoukselle, että säännöt toteavat neuvoston, mutta esitys on valtuustolle. Mielenkiintoinen kysymys, kumpi on oikea tulkinta.

Mitä sitten tulee päätöksentekoon muutoin niin keskustelussa tehtiin kannatettu ehdotus siitä, että ei delegoida. Esitettiin myös, että mennään istuvan presidentin tueksi. Lisäksi esitettiin, että puoluekokous tekee osallistumispäätöksen ja nimeää ehdokkaan heti. Näitä kannatettiin.

Tein virheen, kun annoin vastakkaisia mielipiteitä edustaneiden vaikuttaa äänestysmenettelytapaan. Toisaalta työjärjestyspuheenvuorot on aina annettava. Lopulta äänestimme siitä, delegoidaanko päätöksenteko vai ei. Päätös oli selkeä, delegoitiin valtuustolle ja muut esitykset raukesivat.

Jälkeenpäin ajatellen olisi ollut viisasta pitää muutaman minuutin tauko ja harkita tarkoin menettelytapa. Aikataulu kuitenkin painoi päälle. Lisäksi mm. usealta juristilta tulleet "neuvot" olivat ristiriitaisia. Eri mielipiteitä edustaneet vastustivat äänekkäästi kaikkia ehdotuksia.

Myös äänestysmenettely aiheutti ongelmia. Etukäteissuunnitelmassa eli nuoteissa oli koeäänestykset värilapuilla. Se ei kelvannut kokousedustajille. Ehdotin myös äänestystä seisomaan nousten. Se kaatui siihen, että salissa oli äänioikeudettomia henkilöitä. Lopulta vaadittiin koneäänestystä. Siinä taas aikaa vei se, että piti muotoilla kysymys kattavaksi, jotta ei tarvinnut äänestää kahteen kertaan. Koneäänestys toteutettiin ja tulos oli selkeä.

Puoluevaltuuston vaalissa oli myös omat koukeronsa.

Kaikki päätökset tehtiin. Ehkä opittiin seuraavaa kertaa varten ottamaan huomioon etukäteen kaikki mahdolliset ja jopa mahdottomat tilanteet. Suuressa kokouksessa niitä saattaa tulla ja kun media tarkoin kuvaa kaiken, painetta voi syntyä.

Otan vastuun tapahtuneesta omalta osaltani.

Käyttäjän Olli-PekkaSalminen kuva
Olli-Pekka Salminen

Hei Toimi. Eipä mitään. Isossa kokouksessa ja useiden henkilöiden samaan aikaan asian tiimoilta hääriessä ei ole ihme, että kokousmenettely kärsii. Kuten blogissani kirjoitin, tuhatpäisen kokousväen eteen voi jokainen lähteä kokeilemaan kokousta vetämään.

Hyvää alkavaa ja ansaittua kesää sinulle.

Olli-Pekka

Käyttäjän toimikankaanniemi kuva
Toimi Kankaanniemi

Vielä selvennyksenä, että puoluehallituksen ehdottamien uusien sääntöjen mukaan ei enää olisi ollut puolueneuvostoa. Puoluevaltuusto säilyisi.

Sääntöehdotuksessa oli useita kohtia, jotka puoluekokousedustajille ei kelvannut. Siksi ne palautettiin uudelleen valmisteltavaksi.

Voimassa olevat säännöt on tehty pientä puoluetta ajatellen, ei sellaista, jossa on noin 10 000 jäsentä ja iso organisaatio.

Kaksipäiväinen puoluekokous on liian lyhyt 2000 kokousedustajan puolueelle. Aikaa ei ole riittävästi poliittiselle keskustelulle. Äänestykset vievät aikaa, kun äänestäjiä on pari tuhatta ja kierroksia jopa 8-10.

Päätökset saatiin kuitenkin aikaan selkeästi.

Käyttäjän Olli-PekkaSalminen kuva
Olli-Pekka Salminen

Näin juuri kuten totesit.

Isoilla puolueilla on kokouksissa piirien nimeämät edustajat ja heidät on - toivon mukaan - evästetty asialistalla olevista asioista. Sitä ehkä kannattaisi miettiä. Mutta yhtä kaikki. Päätökset on tehty ja eteenpäin :)

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset