Olli-Pekka Salminen Riippumatonta näkökulmaa

Kunnat ja kaupungit - herätkää!

 

Sote- ja maakuntauudistukset on tarkoitus saattaa maaliin v. 2020 alusta. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että nykyiset sairaanhoitopiirit ja maakuntien liitot lakkaavat. Mitä tämä mahtaa tarkoittaa kunnille jotka ovat aikaisemmin omistaneet sairaanhoitopiirit ja maakuntien liitot ovat olleet niiden edunvalvojia?

Kysymys on perustavaa laatua oleva. Uudistuksissa kunnat menettävät soten osalta päätösvaltansa sote-palveluihin (mm. sairaanhoitopiirit) ja maakuntaliittojen toiminnan lakatessa kuntien etuja ei aja enää kukaan ja mikään instituutio!

Vaikka tuleva maakuntavaltuusto valitaan vaaleilla, valituiksi tulevat eivät ole kuntien edustajia vaan maakunnan edustajia. Eiväthän tulevat valtuutetut lähtökohtaisesti mene maakuntahallintoon ajamaan oman kuntansa asiaa vaan maakunnan. Kuka sitten ajaa lopulta uudistuksessa siis kuntin asiaa ja etua kun maakuntaliitot lakkaavat?

Tähän problematiikkaan kannattaa kiinnittää huomiota sillä on päivän selvää, että kunnat tulevat tulevaisuudessa taistelemaan kynsin hampain mm. sote-palveluista joita ne haluavat kuntansa alueella olevan. Olettaako yksittäinen kunta, etenkin pieni, että sillä on vaikutusvaltaa uudessa maakuntahallinnossa?

Olettavatko maakuntien kunnat, että niiden yksi tai häthätää kaksi maakuntavaltuutettua edes teoriassa kykenisi ajamaan niiden etua 40-90 edustajan joukossa? Maakuntavaltuutettu on maakuntahallinnon asioiden ajaja, eikä kunnan.

Kun rahoitus tulee käytännössä valtiolta ja maakunnista tulee valtion käden jatkeita ja käytännössä valtion mammuttivirastoja on päivän selvää, että tämä vaatii myös alueellista, kunnallista edunvalvontaa eikä Suomen Kuntaliitolla ole aikaa ja resursseja ajaa yksittäisten maakuntien kuntien asiaa.

Uudistukset ovat erittäin radikaaleja kuntien edunvalvonnan näkökulmasta. Olisiko maakunnissa kenties fiksua pohdiskella, että ne perustavat omat edunvalvontaorganisaatiot nyt väistyvien maakuntien liittojen tilalle.

Olen kohtalaisen varma, että tilausta näille edunvalvontaorganisaatioille on sillä kyyti mm. sote-kiinteistöjen osalta, puhumattakaan kuntien sote-palveluista kuntien eri alueilla tulee olemaan ilman edunvalvontaa kylmähköä.

Etenkin nykyisten maakuntakeskuskaupunkien johtajien kannattaisi edunvalvonta-asiaa pohdiskella, siitäkin huolimatta, että niiden asukkaat käytännössä miehittävät maakuntavaltuustot. Nämä valtuutetut ovat yksittäisiä kaupunkien asukkaita, eivätkä edes kaupungin virallisia edustajia uudessa maakunnassa, pienemmistä kunnista nyt puhumattakaan.

Nykyisessä tilanteessa kunnat nimeävät edustajansa maakuntien liittoihin. Jatkossa he eivät sitä tee ja tämä jo nyt ohuen ohut napanuora tulee katkeamaan myös juridisesti. Sen maakunnan kunnat jotka oivaltavat kyseisen edunvalvontatarpeen ja istahtavat nopeasti asian äärelle eivät ole ainakaan jälkijunassa.

Uudet maakunnat eivät ole entisenkaltaisia maakuntien liittoja vaan valtion mammuttivirastoja ja valtion käden jatkeita ja asetelma nykyisestä muuttuu totaalisesti päälaelleen. Herääkin kysymys, kuka ajaa maakuntien kuntien etuja 1.1.2020?

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (6 kommenttia)

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen

Pienen alle 7000 kunnan valtuutettuna olen ihmetellyt, miten "sote-kapina" on lähtöisin juuri suurista kaupungeista eikä kotikuntani kaltaisista pienistä kunnista. Meillä on suuri saari jonka eteläinen terveyskeskus palvelee osaa asukkaista ja ennen kaikkea saariston väkeä, niin vakituisia kuin kesäasukkaita. Saaren "hallinnollisessa keskuksessa", Kemiössä, on toinen terveyskeskus. Sinällään kuulostaa hassulta että 7000 asukkaan kunta pitää yllä kahta terveyskeskusta, mutta siihen on historialliset, maantieteelliset ja kysynnän mukaan tulevat syynsä: Kunta joka elää kesäasukkaistaan ja kantaa vastuuta elävästä saaristosta, tarjoaa myös sinne palveluita.

Kunnan johdolta ja useimmilta päättäjiltä en ole kuullut poikkipuolista sanaa soten suhteen. Sopeudutaan, selvitellään jos myydään kiinteistöt Attendolle vai Esperille, iltakouluissa sote esitetään positiivisena koska rahoitusvastuut siirtyvät muualle.

Meidän pienten kuntien, jos jonkun, kuuluisi lyödä nyrkkiä pöytään yhteistyössä ja sanoa ei sen sijaan että istutaan kädet ristissä ja toivotaan että Helsingin ja Uudenmaan kuntien "kapina" johtaisi johonkin.

Käyttäjän nita kuva
Nita Hillner

Kuntalaiset eivät tajua, että on myöhäistä valittaa sen jälkeen kun eduskunta on hyväksynyt maakunta- ja sote-lait. Vielä voidaan yrittää vähän aikaa vaikuttaa.

Käyttäjän nita kuva
Nita Hillner

Puhut asiaa, pienille kunnille käy köpelösti uudistksessa. Palvelut ja ihmiset keskittyvät maakunnan suurimpiin kuntiin. Pienet kunnat kuolevat uudistuksen myötä nopeammin kuin nykysysteemillä, juuri vallan menettämisen vuoksi. Valta on käytännössä siis Suomen valtiolla, valta keskittyy eikä hajaudu. Tilanne olisi ehkä toinen, mikäli maakunnat olisivat itsenäisiä toimijoita ja pärjäisi omillaan - Liittovaltiosysteemin kaltainen.

Myös itse sote-uudistuksessa on arvelluttavia piirtetä kapitaatiomalleineen. Sote-keskukset rahoitetaan kapitaatiomallin mukaan ja muu terveydenhuolto suoriteperusteisesti.

Käyttäjän Olli-PekkaSalminen kuva
Olli-Pekka Salminen

Hyviä kommentteja Janne ja Nita, kiitos. Molemmat oikeaan osuneita.

Ne kunnat jotka iloitsevat siitä, että sote-palvelut siirtyvät maakuntiin tulevat karvaasti pettymään. Käytännössä asetelma muuttuu niin, että kenellä rahat, sillä valta. Itku terveyskeskusten ja muiden sote-palveluiden perään tulee olemaan ennenkokematon ja pöljimmät kunnat nyt hurraavat, että eipähän tarvitse enää sote:sta huolehtia. Kohta he huomaavat, että perskele, tässähän kävikin päinvastoin. Taisteltu on valtiota vastaan pienemmistäkin asioista. Maakuntahallinnosta kun tulee käytännössä valtion mammuttivirasto.

Vaikka toteutetaankin suora vaali, mk-valtuutetut tulevat itsekin huomaamaan, että he ovat valtion kumileimasimia. Suora vaali ja demokratian puhuminen on silmälumetta johon kansalaiset on höynäytetty.

Käyttäjän KariHaapakangas kuva
Kari Haapakangas

Eipä kunnilla ole nytkään kovin suurta valtaa terveyskeskuksiinsa, kuntayhtymät niistä päättävät, ja niihin tavallisen kuntalaisen, tai edes rivikunnanvaltuutetun on vaikea vaikuttaa. Itse asiassa jopa kaupungit tuskittelevat, että ainoa kontakti kuntayhtymään on turhan usein kaupungille tipahtava lasku, joka vielä yleensä ylittää reilusti budjetoidun...

Muutamia paikallisia esimerkkejä.
vanha syntymäkuntani Lumijoki yksityisti, tai siis ulkoisti sotepalvelut. Aikaisemmin esimerkiksi perheneuvolapalvelut ostettiin Oulun kaupungilta, so. käytännössä niitä ei ollut. Nyt kuulemma toimii...

Naapurikunta Siikajoki päätyi kuntaliitokseen, osaksi (suurempaa) Siikajoen kuntaa. Ja on siitä lähtien taistellut Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän kanssa ent. kuntakeskuksensa (Siikajoenkylä) terveyskeskuksen puolesta.

Nykyinen asuinkaupunginosani Pattijoki oli sekin aikaisemmin itsenäinen. Kuntaliitoksen jälkeen terveyskeskus on supistunut: ensin menivät lääkäripalvelut, sitten neuvola, ja vihoviimeiseksi hammashoitolakin. No, eiväthän ne kauaksi siirtyneet, vain 5 km päähän, mutta Pattijoen terveyskeskusta ei enää ole olemassa.

Ja sitten nykyinen kotikaupunkini Raahe. Sairaala menetti synnytysosastonsa, nyt uhattuna ovat leikkauspalvelut. Ei, ei rahapulan tai potilaiden puutteen vuoksi. Valtion keskushallinnon määräykset siinä ovat taustalla.

Nykymallilla kuntien sotepalvelut (ainakin se -te-osa) tekevät hidasta kuolemaa. Tarttis tehdä jotain. Maakunnalla luulisi ainakin olevan tarpeeksi suuret hartiat neuvotellessa ja toimiessa kaikenmaailman pörriäisten kanssa.

Maakunnassamme on 400 000 asukasta, ihan riittävä väestöpohja siis nirsoimmallekin "suuruuden ihannoijalle". Aika tarkalleen puolet väestöstä asuu keskuskaupunki Oulussa, joten oletettavasti melkoinen osa maakuntavaltuutetuistakin tulee sieltä.

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Tulipa mieleeni sellainen vaihtoehto sotepisteytykselle, että miksi ei luoda sellaista sotejärjestelmää, jossa sote-palveluntarjoajat laskisivat vain tehtyjä toimenpiteitä tietyin yksikköhinnoin ja laskuttaisivat ne sitten omalta maakunnaltaan jälkeenpäin esim. puolivuosittain?

Eli esimerkkinä näin: Tietty sote-toimija on tehnyt oman maakuntansa asukkaille (ja mökkiläisille?) puolessa vuodessa 350 lonkkaleikkausta ja saa siitä 350 x 10 000 euroa. (Huom. tässä vain esimerkinomainen).

Näin ei tarvitsisi viedä sairastavuutta ja annettuja hoitoja asiakaskohtaisesti henkilökohtaiselle tasolle profiloiden lainvastaisesti asiakkaita.

Eikö se olisi se ja sama yksittäiselle sote-toimijalle, kenelle se antaa noita leikkauspalveluja, jos se saa siitä sopivan korvauksen?

Maakunta voisi näin budjetoida ja suunnitella oman alueensa alueella tapahtuvat hoidot paremmin etukäteen, koska helposti voidaan jo nyt ajaa tilastoista esiin eri hoitotoimenpiteet kunkin maakunnan, tai yksittäisen kunnankin alueella.

Ja maakuntia tähän riittäisi todellakin vain ne viisi, esim. NUTS-suuralueet:

https://tilastokeskus.fi/meta/luokitukset/suuralue...

Toimituksen poiminnat